Siirry suoraan sisältöön

Raha-asiat kuntoon elämää uhkaavan sairauden varalta

Vakavan sairauden edessä on tärkeää kyetä järjestämään taloudelliset
asiat potilaan tahtoa kunnioittaen. Se ei kuitenkaan onnistu ilman
oikeudellisia asiakirjoja. Esimerkiksi juridisesti pätevän testamentin laatiminen
on huomattavasti monimutkaisempaa, kuin voisi olettaa.

Muutama kuukausi sitten vaasalainen asianajaja Sabina Saramo-Kuusisaari oli luennoimassa Vaasan keskussairaalan palliatiivisesta hoidosta vastaavalle henkilökunnalle. Kävi ilmi, että potilaat ja heidän läheisensä toivovat hoitohenkilökunnalta usein neuvoja myös sellaisiin juridisiin asioihin, joihin hoitohenkilökunta ei osaa vastata. Samanlaista viestiä on kuultu eri puolilla Suomea  saattohoidossa vapaaehtoisena työskenteleviltä: monelta ongelmalta olisi voinut välttyä arkipäivän juridiikkaa tuntemalla.

”Vakavasti sairaan kohdalla oikeudellisista kysymyksistä nousevat esille erityisesti edunvalvontaan ja perintöön liittyvät seikat. Oman toimintakyvyn heikkenemiseen tai kuolemaan varautuminen voi tuntua vaikealta, mutta ennakointi antaa mahdollisuuden vaikuttaa itselleen tärkeisiin asioihin”, Sabina Saramo-Kuusisaari sanoo.

Arkisten raha-asioiden hoidossa voidaan joutua yllättävän hankaliin tilanteisiin. Esimerkiksi pariskunnan keskinäinen testamentti ei oikeuta hoitamaan vakavasti sairaan puolison pankkiasioita tai vaikkapa lakkauttamaan turhaksi jäänyttä kännykkäliittymää. Testamentti on tarkoitettu omaisuuden hallintaan vasta puolison kuoleman jälkeen.

Ennakointi selkeyttää

Toimintakyvyn heikkenemisen varalta kannattaa tehdä edunvalvontavaltuutus. ”Valtuutuksessa nimetään, kenen haluaa hoitavan omia talousasioita, mikäli siihen ei enää itse kykene.  Edunvalvontavaltakirjaan voi määrittää oman tahdon mukaisesti erilaisia seikkoja joustavasti. Nimetty edunvalvoja voi hoitaa myös henkilökohtaisia asioita, kuten antaa suostumuksen  lääketieteelliseen toimenpiteeseen. Hoitotahto taas löytyy omakannasta, ja jokaisen kannattaa tehdä sekin hyvissä ajoin. Tieto tehdystä hoitotahdosta on hyvä kirjata edunvalvontavaltuutukseen.”

Valtuutettu lähettää valtakirjan vahvistettavaksi digi- ja väestötietovirastoon (DVV) vasta siinä vaiheessa, kun asianomainen ei enää itse pysty hoitamaan asioitaan. Tavallisinta on, että valtakirjaan nimetään joko puoliso tai lapsi. Mikäli kaikki menee hyvin, edunvalvontavaltuutusta ei koskaan tarvita.

”Ilman edunvalvontavaltuutusta voidaan joutua tilanteeseen, jossa holhousviranomaisena toimii Digi- ja väestötietovirasto. Silloin DVV selvittää henkilön edunvalvonnan tarpeen lääketieteellisin  perustein ja tarvittaessa määrää edunvalvojan tai tekee hakemuksen edunvalvojan määräämisestä tuomioistuimelle. Yleiset virkamiehet hoitavat talousasiat minimissä siten, että päämiehelle ei koidu vahinkoa. Lisäksi DVV laskuttaa asioiden hoidosta. Varsinkin riitautettuna se on kallis ja pitkä prosessi”, Saramo-Kuusisaari huomauttaa.

Edunvalvontavaltuutus, jossa todistajina ovat esteelliset henkilöt, on käyttökelvoton. Tämä koskee myös testamenttia. Pariskunnan laatima keskinäinen testamentti voi olla mitätön, jos sen todistajina on ollut esimerkiksi lapsen puoliso.

Omat toiveet pohdittava huolellisesti

Testamenttia laatiessa kannattaa ajan kanssa miettiä, miten haluaa omaisuutensa jaettavaksi. Päätöksen muodostuttua on parasta ottaa yhteyttä lakimieheen, joka laatii testamentin. Maallikon silmin yksiselitteiseltä vaikuttava testamentti saattaa käytännössä olla lain kannalta ihan muuta.

”Netistä löytyy erilaisia esimerkkikaavakkeita, mutta en suosittele niiden käyttämistä. Testamentilla on muotovaatimuksia, joten sitä ei kannata tehdä ilman lakimiestä. Olen itsekin nähnyt, miten omaisen kuoleman jälkeen joudutaan ongelmiin, mikäli testamentti on kirjoitettu juridisessa mielessä tulkinnanvaraisesti. Silloin vainajan tahto ei käy aukottomasti ilmi.”

Pariskunnan kannattaa tehdä keskinäinen testamentti, mikäli halutaan taata, että yksin jäävällä puolisolla on mahdollisuus jatkaa elämää samalla tavalla kuin aiemminkin.

”Testamentissa voi esimerkiksi määrätä, että kesämökin omistusoikeus siirtyy lapsille, mutta eloon jääneellä on hallintaoikeus siihen. Kesämökkiä on siis oikeus käyttää edelleen, mutta leski ei voi myydä sitä ilman lasten antamaa lupaa. Tässä tapauksessa lasten täytyy kuitenkin varautua maksamaan perintöveroa. Testamentissa voi myös erikseen määrätä, mikäli haluaa legaattina jättää vaikkapa oman autonsa tietylle henkilölle tai tehdä lahjoituksen esimerkiksi lääketieteelliseen tutkimukseen.”

Avioliitto kannattaa

Perheet ovat todella monenlaisia eivätkä asiat ole kovin yksinkertaisia. Lain kannalta avioliitolla ja avoliitolla on suuri ero. Jos pariskunnalla ei ole lapsia, mutta on naimisissa, menee perintö
lain mukaan aviopuolisolle. Naimisissa olevilla on avio-oikeus, mikäli avioehtoa ei ole. Silloin on oikeus puoleen puolisoiden kaikesta omaisuudesta. Avopuoliso taas ei ole samalla tavalla oikeutettu siihen.

”Tosiasia on, että avoparin kannattaa mennä naimisiin, se helpottaa asioiden järjestämistä todella paljon. Naimisissa olevat ovat paremmin suojattu kuin avoliitossa elävät pariskunnat. Tällä tavoin jäljelle jäänyt esimerkiksi pystyy jäämään asumaan yhteiseen asuntoon, vaikka se olisi ollut vain puolison nimissä.”

Lain silmissä yhteisen asunnon suojaa ei ole, ellei ole naimisissa, ja siten avopuolison perilliset voisivat teoriassa ajaa pois asunnosta.

”Toki myös avoliitossa voi testamentilla järjestää, että avopuoliso saa oman osuuden. Verotus voi kuitenkin kohdella lapsettomia avopareja eri tavalla”, Saramo-Kuusisaari muistuttaa.

Juridista neuvontaa syöpäpotilaille ja heidän läheisilleen

Saramo-Kuusisaaren edustama vaasalainen asianajotoimisto Näsman & Båsk käynnisti lokakuussa juridisen palvelun yhteistyössä Pohjanmaan Syöpäyhdistyksen kanssa. Uuden palvelun tarkoituksena on tarjota sellaista oikeudellista konsultointia, jonka tarpeen sairaanhoidon ammattilaiset ovat todenneet työssään elämän loppuvaiheessa olevien potilaiden kanssa.
Pohjanmaan Syöpäyhdistyksen ja asianajotoimisto Näsman & Båskin yhteishankkeessa tarjotaan oikeudellista palvelua yhdistyksen jäsenille. Jäsenetu sisältää 15—30 minuutin pituisen, maksuttoman konsultaation juristin kanssa.

Mikäli konsultaatiossa ilmenee tarve juridisen asiakirjan, kuten testamentin tekemiseen, saavat Pohjanmaan Syöpäyhdistyksen jäsenet sen alennettuun hintaan. Oikeudelliselle neuvonnalle on selvästi suuri tarve erityisesti elämän lopputaipaleen suunnittelussa, ja tieto pilottihankkeesta on poikinut runsaasti yhteydenottoja. Myös ruotsiksi ja suomeksi järjestetyt luentotilaisuudet ovat
herättäneet kiinnostusta. Palvelua koordinoidaan Pohjanmaan Syöpäyhdistyksen kautta.

 

Arja-Leena Paavola

Bild  Mikael Nybacka

Lähde: kaikkisyovasta.fi