Järjestöissä suuri huoli ihmisistä
Uutiset kehysriihestä sote-järjestöjen rahoituksen osalta olivat huolestuttavia. STEA-avustuksiin liittyvät päätökset ovat jättämässä suuret joukot ihmisiä ilman järjestöjen tarjoamia maksuttomia ja kynnyksettömiä palveluja.
Kehysriihen päätökset aikaistavat ja kasvattavat hallitusohjelmaan jo aiemmin kirjattuja leikkauksia. Vaikka vuoden 2022 parlamentaarinen sopimus turvasi sote-järjestöjen rahoituksen vuoteen 2026 asti, päätettiin kehysriihessä aikaistaa näitä leikkauksia jo vuoteen 2025. Vuonna 2027 avustuksia myönnetään noin kolmannes vähemmän kuin tänä vuonna. Leikkausten aikaistaminen pakottaa järjestöt vähentämään toimintaansa, mikä väistämättä jättää osan apua tarvitsevista vaille välttämätöntä tukea.
Mitä kehysriihen päätökset tarkoittavat Pohjanmaalla? Esimerkiksi tätä: Pohjanmaan kriisikeskus Valossa on laskettu 170 ihmisen jäävän leikkausten jälkeen ilman kriisiapua. Lisäksi 70 nuorta jää vaille vastausta Sekasin-chatissä ja 50 aikuista Solmussa-chatissa. Muistisairaille ja heidän omaisilleen tarkoitettuja vertaistukiryhmiä on tulevaisuudessa vähemmän. Pohjanmaan Syöpäyhdistyksessä kannetaan huolta vapaaehtoisista ja heidän antamastaan vertaistuesta. Kuka tulevaisuudessa antaa vertaistukea tai tulee saattohoidon tukihenkilöksi, jos ei ole enää järjestöä koordinoimassa vapaaehtoistyötä ja vapaaehtoisten kouluttamista?
Samaan aikaan STEA-tukien leikkausten kanssa järjestöjen toimintaa uhkaavat muutkin heikennykset. Esimerkiksi hyvinvointialueiden ja kaupunkien antamat tuet ovat pienentyneet. Järjestöjen omaa varainhankintaa hankaloittaa se, että kehysriihessä päätettiin myös jättää sote-järjestöt ulkopuolelle lahjoitusvähennyksen laajennuksesta, joka hyödyttää muita sektoreita, kuten nuoriso-, liikunta-, urheilu- ja lapsijärjestöjä.
Myös palkkatukijärjestelmään tulevat muutokset huolestuttavat järjestöjä. Esimerkiksi Kanta-Hämeessä on jo linjattu, että jatkossa palkkatukea saavat vain yritykset. Järjestöt, jotka ovat perinteisesti työllistäneet pitkäaikaistyöttömiä ja osatyökykyisiä, rajataan palkkatuen ulkopuolelle.
Järjestöjen yhteinen huoli on: Kuka heikommassa asemassa olevista ja apua tarvitsevista ihmisistä pitää jatkossa huolta? Järjestöiltä leikkaaminen kasvattaa julkisten sosiaali- ja terveyspalveluiden kuormaa. Yksityisten palveluntarjoajien myymät palvelut eivät ole samalla tavalla kaikkien kansalaisten saatavilla kuin järjestöjen tarjoama apu.
Meidän maakunnassamme ja muualla Suomessa järjestöt ovat avainasemassa luomassa turvaa ja tukea niille, jotka sitä eniten tarvitsevat. Järjestöjen toiminnasta hyötyy koko Suomi.
Kirsi Ikäheimonen, Vaasan Setlementtiyhdistys
Tuula Jäntti, Pohjanmaan yhdistykset
Henna Minkkinen, Vaasan Seudun Muistiyhdistys, Pohjanmaan Muistiluotsi
Anne Salovaara-Kero, Mieli Pohjanmaan mielenterveys ry – Pohjanmaan kriisikeskus Valo
Markku Suoranta, Pohjanmaan Syöpäyhdistys
