Tipaton tammikuu haastaa yhä useammat uusiin tottumuksiin
Kukapa meistä aikuisväestöstä ei olisi koskaan kuullut puhuttavan tipattomasta tammikuusta. Tipaton on perinne, joka on jatkunut jo vuosikymmeniä ja viime vuosina sen suosio on taas ollut kasvussa. Kansanomaisesti Tipaton saa aikaan tunneväritteistä keskustelua. Tipattomaan liittyy terveyden ihannointia, mutta myös kritiikkiä. ”Kun oli kuukauden juomatta, saattoi vetää seuraavat 11 kuukautta surutta.” Ehkäisevän päihdetyön toimijat perustelevat silti Tipattoman merkitystä koko kansan keskuudessa. – Vähäiselläkin alkoholilla on kiistatta terveyshaittoja! Jo yksi tölkki heikentää unen laatua ja pienikin määrä alkoholia lisää syöpäriskiä. Entäpäs sitten, jos alkoholia kuluu enemmän? Tipaton haastaakin meitä pohtimaan omaa suhdetta alkoholiin. Mihin alkoholia tarvitsen? Paljonko ja kuinka usein alkoholia käytän? Voisinko kokeilla korvata alkoholia jollain muulla tavalla. Ja ellen, niin miksi en?
Jokainen voi ryhtyä Tipattomalle itselleen sopivalla tavalla, vähentämällä alkoholin käyttöä tai viettämällä kuukauden kokonaan ilman. Tipaton tammikuu on varsinkin alkoholin kohtuukäyttäjien suosiossa. Yleisin syy Tipattoman vietolle on terveys – tutkimuksen mukaan joka kolmas koki terveyssyistä hyväksi pitää taukoa alkoholin käytöstä. Viime vuonna peräti 58 prosenttia Tipattoman viettäjistä jatkoi sitä vielä helmikuun puolelle. Lisäksi 13 prosenttia kertoi juoneensa Tipattoman jälkeen vähemmän alkoholia kuin ennen sitä. (Kantar TNS Oy)
Tämän vuoden Tipaton kampanja haastaa etsimään uusia tottumuksia. Moni kenties lisää vuoden alussa liikunnan määrää? Uudet tottumukset voivat olla toki paljon muutakin. Ehkä kokeilen uutta reseptiä, lainaan kirjastosta paksun romaanin, somepäivitysten selailun sijaan soitan ystävälleni pitkän puhelun, lisään aikaa läheisteni kanssa touhuiluun? Mihin kaikkeen uutta vuoden alkua voisikaan hyödyntää? Mahdollisuuksia on enemmän kuin tottumuksilta heti oivallammekaan.
Miia Hietaniemi, aluekoordinaattori, Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry
Jenni Paloniemi, terveyden edistämisen asiantuntija, Pohjanmaan Syöpäyhdistys ry
Anneli Palosaari, puheenjohtaja, Kokkolanseudun Ehyt ry