Siirry suoraan sisältöön

Syöpäpotilaiden yhdenvertaisuus vaatii toimia myös Suomessa

Maailman syöpäpäivää vietetään perjantaina 4.2. teemalla Kaikille paras mahdollinen hoito. Syöpäpäivänä syöpäjärjestöt ympäri maailmaa muistuttavat syövän hoidon yhdenvertaisuuden tärkeydestä. Suomi on syövästä selviytymisessä maailman 10 parhaan maan joukossa. Silti syöpään liittyy eriarvoisuutta myös Suomessa. Esimerkiksi syövän ilmaantuvuudessa ja syöpäkuolleisuudessa on alueellisia ja sosioekonomisia eroja. 

”Vaikka suomalaiset voivat olla monella tapaa tyytyväisiä syövän hoitoon, emme voi tuudittautua ajattelemaan, etteikö täälläkin syöpä kohtaisi eri potilaita eri tavoin”, muistuttaa Syöpäjärjestöjen vastavalittu terveysosaston johtaja Marika Skyttä.

”Yksi selkeistä eriarvoisuuden hetkistä on syövän diagnosointi. Ihmisillä on työtilanteestaan ja sosioekonomisesta asemastaan johtuen erilaiset mahdollisuudet päästä terveydenhuoltoon. Jos lääkäriaikaa joutuu odottamaan viikkoja tai kuukausia, voi syövän diagnosointi viivästyä. Uusilla aluevaltuutetuilla on olennaisen tärkeänä tehtävänään vahvistaa perusterveydenhuoltoa koko maassa, jotta hoitoonpääsyn yhdenvertaisuutta voidaan parantaa”, painottaa Skyttä.

Erikoissairaanhoito on Suomessa lähtökohtaisesti laadukasta. Taloudelliset kysymykset voivat kuitenkin olla yhdenvertaisuuden koetinkivi hoitojen aikana. Suomen Syöpäpotilaiden vuonna 2019 tekemän selvityksen mukaan 75 prosentilla syöpäpotilaista tulot pienenivät syövän takia. Samaan aikaan hoidot ja lääkkeet kasvattavat menoja.

”Osa syöpäpotilaista voi joutua taloudelliseen ahdinkoon syövän vuoksi. Pienituloiselle potilaalle terveydenhuollon asiakasmaksut ja matkakulut sekä lääkekulut voivat olla ylivoimaisen suuria. Samaan aikaan potilaat jäävät usein vaille tukea heille kuuluvien etuuksien hakemisessa – tai eivät edes saa tietoa näistä etuuksista”, kertoo Suomen Syöpäpotilaiden toiminnanjohtaja Minna Anttonen.

Syöpäjärjestöjen mielestä taloudellista yhdenvertaisuutta tulisi parantaa lisäämällä terveydenhuollon maksuttomuutta. Tärkeää olisi myös uudistaa maksukatot. Käyntimaksujen, terveydenhuollon matkojen ja lääkkeiden maksukatot tulisi yhdistää yhdeksi maksukatoksi, jonka taso sidottaisiin esimerkiksi takuueläkkeen suuruuteen. Yhtenäisen maksukaton sisällä tulisi säilyä erilliset maksukatot, jolloin lääke-, matka- tai käyntimaksujen kertymät tullessa täyteen potilaan ei tarvitsisi enää maksaa kyseisiä kuluja. Tärkeä parannus olisi myös se, että maksukaton omavastuu jakautuisi tasaisemmin vuoden aikana.

Palliatiivisessa hoidossa ja saattohoidossa isoja yhdenvertaisuusongelmia

Akuutti syövänhoitoon liittyvä yhdenvertaisuusongelma Suomessa liittyy palliatiiviseen hoitoon ja saattohoitoon. Kipujen ja elämänlaatua heikentävien oireiden hoito sekä elämän loppuvaiheen hoito ovat Suomessa vaihtelevasti, jopa puutteellisesti järjestettyjä. Pulaa on niin resursseista kuin osaamisesta. Tämän lisäksi eri alueiden asukkailla on erilaiset mahdollisuudet saada palliatiivista hoitoa ja saattohoitoa.

” On kestämätöntä, jos Suomen kaltaisessa hyvinvointivaltiossa potilaiden hoidettavissa olevia kipuja ei hoideta tai jos ihminen ei saa elämänsä viimeisinä hetkinä riittävää hoitoa. Kipujen ja elämänlaatua heikentävien oireiden hoitotarve koskettaa hyvin suurta osaa syöpäpotilaista. Ei riitä, että heistä vain osa saa tarvitsemaansa hoitoa, mikä valitettavasti on tämänhetkinen tilanne. Samoin meidän on voitava taata, että kuoleman lähestyessä tarjolla on aina laadukasta hoitoa”, korostaa pitkään alueellaan palliatiivisen hoidon parissa toimineen ja sitä tukeneen Pohjanmaan syöpäyhdistyksen toiminnanjohtaja Markku Suoranta.

Maailman syöpäpäivää vietetään vuosittain 4. helmikuuta.
Syöpäjärjestöt on jäsenenä Kansainvälisessä syöpäunionissa (UICC, Union for International Cancer Control) ja tukee erityisesti sen työtä kehittyvien maiden syöväntorjunnan vahvistamiseksi.
https://www.worldcancerday.org/
“Close the care gap”

Markku Suoranta, toiminnanjohtaja, Pohjanmaan syöpäyhdistys, puh. 050 056 0151, markku.suoranta@botniacancer.fi