Palliatiivinen hoito kirjattava lakiin ja turvattava valtakunnallisesti – pelkät suositukset eivät riitä
Syöpäjärjestöjen ja palliatiivisen lääketieteen hoidon yhdistysten yhteinen julkilausuma palliatiivisen hoidon päivänä 12.10.2023:
– Hyvän hoidon tulee jatkua elämän loppuun asti. Laadukkaalla palliatiivisella hoidolla vähennetään kärsimystä, mahdollistetaan hyvä elämän loppuvaihe ja hyvä kuolema. Parhaimmillaan palliatiivinen hoito ja saattohoito tukevat myös kuolevan ihmisen läheisiä ja auttavat elämään menetyksen kanssa, kuvailee Syöpäjärjestöjen pääsihteeri Juha Pekka Turunen.
– Palliatiivisen hoidon ja saattohoidon parantaminen suuntaa myös terveydenhuollon voimavarat oikein. Panostaminen hyvään elämän loppuvaiheen hoitoon, osaamisen vahvistamiseen sekä eri toimijoiden saumattomaan yhteistyöhön vähentää terveydenhuollon ruuhkautumista ja täten myös kustannuksia erityisesti akuuttihoidossa ja erikoissairaanhoidossa. Nykyinen hallitus on sitoutunut terveydenhuollon vaikuttavuuden parantamiseen. Palliatiivisen hoidon ja saattohoidon parantaminen tukee tätä tavoitetta mitä parhaiten, korostaa Palliatiivisen Hoidon Yhdistyksen puheenjohtaja Mira Pajunen.
Potilaiden oikeus palliatiiviseen hoitoon ja saattohoitoon ei kuitenkaan toteudu Suomessa yhdenvertaisesti. Paikoin hoito on erittäin hyvää mutta monet potilaat joutuvat edelleen kärsimään hoidettavissa olevista oireista. Jos laadukasta palliatiivista hoitoa ei ole tarjolla, jatketaan usein tautikohtaista hoitoa, vaikka se ei enää auta ihmistä. Tällöin aiheutetaan potilaalle haittoja ja käytetään terveydenhuollon resursseja epätarkoituksenmukaisesti.
THL on arvioinut vuonna 2022, että palliatiivisen hoidon ja saattohoidon parantamisen kustannukset ovat noin 40 miljoonaa euroa, mistä valtaosa kuluisi henkilöstöresursseihin ja henkilöstön osaamisen kehittämiseen. Jo lyhyessä ajassa panostukset toisivat arviolta 100 miljoonan euron säästöt. Kun kuoleva potilas saisi tarkoituksenmukaisesti laadukasta hoitoa palliatiivisen hoidon piirissä, vapautuisi erikoissairaanhoidon ja päivystysten resursseja niiden perustehtäviin. Kuoleva potilas saisi kipua ja muuta kärsimystä lievittävää hoitoa, jonka tarkoitus on vaalia elämänlaatua kuolemaan saakka. Samalla laadukas palliatiivinen ja saattohoito vähentää läheisten psyykkistä kuormitusta sekä tukee ja parantaa heidän jaksamistaan.
– Hallitusohjelmassa on ansiokkaasti nostettu esiin monia palliatiivisen hoidon ja saattohoidon kehittämistarpeita. Kirjaukset tulee viedä käytäntöön, jotta potilaiden laadukas ja yhdenvertainen hoito toteutuu. Tämä toteutetaan kirjaamalla palliatiivinen hoito lainsäädäntöön. Eduskunnan asettama työryhmä totesi vuonna 2021, että pelkät suositukset eivät riitä puutteiden korjaamiseen vaan tarvitaan muutoksia lainsäädäntöön. Lisäksi tarvitaan selkeä suunnitelma ja alkuinvestointi. Kannustamme hallitusta ryhtymään toimeen välittömästi. Me asiantuntijajärjestöt olemme valmiita tukemaan työssä kaikin tavoin, kertoo puheenjohtaja Anni Karppila Suomen palliatiivisen lääketieteen yhdistyksestä.
Kansainvälistä palliatiivisen ja saattohoidon päivää vietetään Suomessa 12.10.2023. Päivän teema on ”Compassionate Communities – Together for Palliative Care” eli vapaasti suomentaen ”Yhdessä myötätunnon voimalla – palliatiivisen hoidon puolesta”. Palliatiivisen hoidon ja saattohoidon kehittämistä tarvitaan kaikilla tasoilla, jokaisesta hoitokohtaamisesta poliittiseen päätöksentekoon asti. Lähtemällä toteuttamaan hallitusohjelman kirjauksia voidaan luoda toivoa ja luottamusta siihen, että jokainen voi saada hyvää hoitoa elämänsä loppuun asti.
Lisätiedot:
Juha Pekka Turunen, pääsihteeri, Syöpäjärjestöt, juhapekka.turunen@cancer.fi, 050 571 4577
Mira Pajunen, puheenjohtaja, Suomen Palliatiivisen Hoidon Yhdistys ry, mira.pajunen@sphy.fi, 044 015 0774
Anni Karppila, puheenjohtaja, Suomen palliatiivisen lääketieteen yhdistys ry, anni.karppila@palliatiivisenlaaketieteenyhdistys.fi, 041 582 7792
Markku Suoranta, toiminnanjohtaja, Pohjanmaan Syöpäyhdistys ry, markku.suoranta@botniacancer.fi, +358 500 560 151
